Post by Will-o-Wisp on Oct 14, 2014 16:38:00 GMT 2
Roolipelin maailma sijoittuu mielikuvitukselliseen afrikkaan savannille, jossa nämä kolme leijonalaumaa elävät rinnakkain. Heidän ympärillään on ihmisiä - maasaiheimoja. Salametsästäjiä ei ole eikä tule. Aika sijoittuu siihen aikaan kun 'sivistys' ei ollut kerennyt levittäytyä afrikkaan, ja ihmisheimot asuivat alkukantaisissa kylissä.
MAASTOMaasto on sitä tavallista savannia, muutama akaasiapuu siellä täällä, pensaita ja korkeaa ruohoa, suuria eläinlaumoja unohtamatta. Tiheämpi metsikkö sijaitsee Ubunyaman lauman alueella. Joki kulkee Namakhakhasin ja Isiphepon reviirien lävitse, haarautuen vielä Isiphepon eteläisellä reviirillä, ja näin ollen 'reunustaa' Namakhakhasin alueita. Ubunyaman lauman reviirillä on pieni järvi, joka yleensä pysyy hyvin täyttyneenä.
AIKAAika kulkee kuin meillä oikeassa maailmassa. Sadekausi on lyhyempi kuin kuiva kausi, mutta kuivalla kaudella on toinen, kuuro-sateiden kausi, joka jakaa kuivan kauden kahtia. Sadekausi alkaa marraskuun ensimmäinen päivä ja loppuu helmikuun viimeinen (28) päivä. Ensimmäinen kuiva kausi alkaa maaliskuun ensimmäinen ja loppuu kuurosateisiin, jotka alkavat kesäkuun ensimmäinen ja päättyvät heinäkuun viimeinen. Tämän jälkeen kuiva kausi jatkuu elokuun ensimmäisestä lokakuun viimeiseen päivään, jolloin sadekausi alkaa taas.
MAASTO
AIKA
ELÄIMISTÖ
Roolipelin savannin eläimistö koostuu samoista olennoista, mitä oikeastikin. Roolipelin saaliseläimet eivät kuitenkaan vaella yhtä pitkiä matkoja kuin luonnossa vaeltaisivat. Tämä johtuu siitä, että karttamme venyisi erittäin suureksi ja suurpiirteiseksi, ja tämä ei helpottaisi roolipelaamista lainkaan. Siispä nämä eläimet pysyttelevät ympäri vuoden savannilla ja/tai metsässä. Laumat saattavat siirtyä esimerkiksi rajojen ylitse, mutta yleensä edes hieman eläimiä jää leijonien ruoaksi reviirille.
Savannilla kulkee myös muitakin saalistajia leijonien lisäksi. Muutamina esimerkkeinä toimivat hyeenat jotka kulkevat laumoittain, sekä gepardit, jotka saavat joskus konflikteja aikaan leijonien kanssa.
Saaliseläimiksi lukeutuvat raidalliset seeprat, monenlaiset antiloopit, vesipuhvelit, gnuut, pahkasiat, sekä joskus harvoin esimerkiksi norsujen ja kirahvien jälkeläiset. Aikuisia kirahveja sekä norsuja leijonat eivät metsästä, sillä ne voisivat kevyesti haavoittaa vakavasti, elleivät jopa tappaa tämän petoeläimen. Joskus nopeimmat ja taitavimmat leijonat saattavat kaataa strutsin, tosin tämä on hyvin epätodennäköistä linnun nopeuden takia.
Joessa elää niilinkrokoteeleja. Nämä lihansyöjämatelijat ovat uhka laumalle ja varsinkin leijonanpennuille, sillä ne kasvavat massiivisiksi, neljästä metristä jopa kuuteen metriä pitkiksi. Ne pysyttelevät yleensä joessa, hieman veden alla, odotellen sopivaa saalista osumaan paikalle. Kun ne hyökkäävät, saaliilla ei ole aikaa reagoida, ja se on yleensä mennyttä.
Savannilla kulkee myös muitakin saalistajia leijonien lisäksi. Muutamina esimerkkeinä toimivat hyeenat jotka kulkevat laumoittain, sekä gepardit, jotka saavat joskus konflikteja aikaan leijonien kanssa.
Saaliseläimiksi lukeutuvat raidalliset seeprat, monenlaiset antiloopit, vesipuhvelit, gnuut, pahkasiat, sekä joskus harvoin esimerkiksi norsujen ja kirahvien jälkeläiset. Aikuisia kirahveja sekä norsuja leijonat eivät metsästä, sillä ne voisivat kevyesti haavoittaa vakavasti, elleivät jopa tappaa tämän petoeläimen. Joskus nopeimmat ja taitavimmat leijonat saattavat kaataa strutsin, tosin tämä on hyvin epätodennäköistä linnun nopeuden takia.
Joessa elää niilinkrokoteeleja. Nämä lihansyöjämatelijat ovat uhka laumalle ja varsinkin leijonanpennuille, sillä ne kasvavat massiivisiksi, neljästä metristä jopa kuuteen metriä pitkiksi. Ne pysyttelevät yleensä joessa, hieman veden alla, odotellen sopivaa saalista osumaan paikalle. Kun ne hyökkäävät, saaliilla ei ole aikaa reagoida, ja se on yleensä mennyttä.